Skip to content

Saatavilla lainaa jopa 4,0% korolla, lue lisää sivuiltamme

Yhteinen laina avioerossa 2026 – Kuka maksaa, miten jaetaan, mitä laki sanoo?

Julkaistu 15.5.2026 · Lukuaika n. 12 min · Lähteet: Finlex (Avioliittolaki 234/1929, Velkakirjalaki 622/1947, Kuluttajansuojalaki 38/1978), Kuluttajaliitto, Oikeusministeriö, KKV, Suomen Asianajajaliitto · Toimittaja: Halvinlaina toimitus

Yhteinen laina avioerossa on yksi yleisimpiä taloudellisia kysymyksiä eroavalle parille. Kun yhteinen asuntolaina, autolaina tai kulutusluotto on osa avio- tai avoeron prosessia, pankki ei “puolita” lainaa automaattisesti – sen sijaan molemmat puolisot ovat edelleen yhteisvastuussa ennen pankin kanssa erikseen sovittua järjestelyä. Tämä artikkeli käy läpi lakipohjan, käytännön ohjeet, ja monimutkaiset skenaariot.

Sisällysluettelo

  1. Vastaus heti: mitä tapahtuu yhteiselle lainalle erossa?
  2. Yhteisvastuun perusperiaate
  3. Lakipohja: Avioliittolaki + Velkakirjalaki
  4. Ositus ja velkojen huomioon ottaminen
  5. Avioero vs avoero – ero
  6. Käytännön skenaariot
  7. Pankin näkökulma ja prosessit
  8. Lainan irtisanominen toiselta puolisolta
  9. Laskelma: kahden eri eroskenaarion taloudelliset vaikutukset
  10. Tarkistuslista yhteisten lainojen järjestelyyn
  11. Päätöskaavio
  12. Yleisimmät virheet
  13. Usein kysytyt kysymykset
  14. Lähteet

1. Vastaus heti: mitä tapahtuu yhteiselle lainalle erossa?

Lyhyt vastaus: yhteinen laina ei katoa avioerolla. Molemmat puolisot ovat yhteisvastuussa lainasta pankille, kunnes:

  1. Laina maksetaan pois kokonaan (esim. asunnon myynti, kerralla maksu)
  2. Toinen puoliso ottaa lainan yksin nimiinsä (vaatii pankin hyväksynnän + uutta luottoarviointia)
  3. Pankin kanssa neuvotellaan uusi sopimus (harvoin lainan “puolittaminen”)

Tärkein periaate: vaikka erosopimuksessa sovittaisi, että “toinen maksaa lainan”, tämä ei sido pankkia ilman pankin erillistä suostumusta. Pankki voi periä koko lainan kummalta tahansa puolisolta.


2. Yhteisvastuun perusperiaate

Suomen lain mukaan yhteisvastuullinen velka (Velkakirjalaki 622/1947, 2 §) tarkoittaa, että velkoja voi periä koko velkasumman miltä tahansa velalliselta [1]. Jos esimerkiksi:

  • Pekka ja Liisa ovat yhdessä ottaneet 200 000 € asuntolainan
  • He eroavat ja sopivat että Pekka jatkaa asunnossa ja maksaa lainan
  • Pekka jättää maksamatta 3 kk

→ Pankki voi periä koko 200 000 € + viivästyskorot myös Liisalta, vaikka hän on muuttanut pois ja sovittu että Pekka maksaa.

Sisäinen vs ulkoinen vastuu

  • Ulkoinen vastuu (pankin suhteen): molemmat 100 % vastuussa
  • Sisäinen vastuu (puolisoiden välinen sopimus): 50/50 tai muu sovittu jako

Jos toinen joutuu maksamaan koko lainan, hänellä on takautumisoikeus toiselta puolisolta puolisoiden välisen sopimuksen mukaiselle osuudelle [2].


3. Lakipohja: Avioliittolaki + Velkakirjalaki

Avioliittolaki 234/1929, 52 § (ositus)

“Puolison velasta vähennetään hänen omaisuudestaan se määrä, joka tarvitaan velan suorittamiseen.” [3]

Tämä tarkoittaa, että velat huomioidaan osituksessa – jos toisella puolisolla on velkaa, hänen omaisuutensa lasketaan vähennettynä veloilla. Mutta tämä on vain sisäinen laskelma puolisoiden välillä, ei sido pankkia.

Velkakirjalaki 622/1947, 2 §

“Jos useat ovat samasta velasta yhteisvastuussa, on jokainen heistä velvollinen suorittamaan koko velan.” [1]

Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku

Kulutusluottojen yhteisvastuuta säätelee lisäksi Kuluttajansuojalain 7 luvun säädökset, jotka edellyttävät, että molemmilla puolisoilla on oikeus tutustua lainasopimukseen ennen allekirjoitusta ja että molempien suostumus on pyydettävä uusiin järjestelyihin [4].


4. Ositus ja velkojen huomioon ottaminen

Ositus on prosessi, jossa avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan puolisoiden kesken. Velat huomioidaan tässä prosessissa:

Vaihe 1: Omaisuus arvostetaan

Kummankin puolison omaisuus listataan ja arvostetaan markkina-arvoonsa:
– Asunnot, autot, mökit
– Pankkitilien saldot
– Sijoitukset, eläkesäästöt
– Yritysomistukset

Vaihe 2: Velat vähennetään

Jokaisen puolison omaisuudesta vähennetään hänen vastuullaan olevat velat [5]:
– Yhteinen laina: 50/50 (ellei sovita toisin)
– Henkilökohtainen laina: kokonaan sen vastuulla, joka on ottanut

Vaihe 3: Tasingon laskenta

Jos toisella puolisolla on enemmän nettovarallisuutta kuin toisella, enemmän omaava maksaa tasinkoa vähemmän omaavalle. Tavoitteena on, että kummallakin on sama nettovarallisuus eron jälkeen.

Esimerkki ositusta

  • Pekan omaisuus: 250 000 € (asunto-osuus + sijoituksia)
  • Liisa omaisuus: 150 000 € (työtilit + auto)
  • Yhteinen asuntolaina 100 000 € → 50 000 € kummallekin
  • Pekan netto: 250 000 − 50 000 = 200 000 €
  • Liisan netto: 150 000 − 50 000 = 100 000 €
  • Tasinko: (200 000 + 100 000) / 2 = 150 000 € per puoliso
  • Pekka maksaa Liisalle 50 000 € tasinkoa

5. Avioero vs avoero – ero

Avioero

  • Avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan osituksella
  • Avioliittolain 234/1929 säätely
  • Mahdollinen tasinko
  • Ositus voidaan toimittaa käräjäoikeudessa (jos puolisot eivät sovi)

Avoero (avoliitto)

  • Avoliittolain 26/2011 säätely
  • Avopuolisoilla ei ole automaattista avio-oikeutta toistensa omaisuuteen
  • Hyvitys mahdollinen, jos toinen on tehnyt merkittävää työpanoksta yhteisen omaisuuden hyväksi
  • Yhteinen omaisuus jaetaan yhteisomistussäädösten mukaan
  • Yhteinen laina on edelleen yhteisvastuullinen – tämä on sama avoeronkin tapauksessa

Tärkeää: vaikka avoeron tapauksessa ositusta ei tehdä, pankin näkökulmasta tilanne on identtinen avioeron kanssa. Yhteinen laina on yhteisvastuullinen kummassakin.


6. Käytännön skenaariot

Skenaario A: Toinen jää asuntoon, ottaa lainan yksin nimiinsä

Pekka jää asuntoon, Liisa muuttaa pois. Sovittu, että Pekka maksaa lainan.

Pankkiprosessi:
1. Pekka tekee uuden lainahakemuksen omiin nimiinsä (= olemassa olevan lainan refinansointi)
2. Pankki tarkistaa Pekan yksin maksukyvyn
3. Jos hyväksytään, vanha laina maksetaan pois ja uusi otetaan Pekan nimiin
4. Liisa vapautuu yhteisvastuusta

Riski: jos Pekka ei läpäise yksin luottoarviointia, vaihtoehdot ovat:
– Asunto myydään
– Laina jää yhteisvastuulliseksi ja Liisa on edelleen vastuussa

Skenaario B: Asunto myydään

Asunto myydään markkinoilla. Myyntihinta käytetään ensin lainan maksuun, ylijäämä jaetaan puoliksi.

  • Asunnon myyntihinta: 350 000 €
  • Lainan jäännös: 200 000 €
  • Myyntikustannukset (välitys, varainsiirtoverot): 15 000 €
  • Jää jaettavaksi: 135 000 €
  • Kummallekin: 67 500 €

Skenaario C: Toinen muuttaa pois mutta laina jää yhteisvastuulliseksi

Liisa muuttaa pois, Pekka jää asuntoon. Pankki ei suostu vapauttamaan Liisaa lainasta. Pekka maksaa lainan käytännössä.

Riskit Liisalle:
– Jos Pekka maksaa myöhässä, viivästyskorot kasvavat ja näkyvät myös Liisan luottotiedoissa
– Liisa ei voi ottaa uutta isohkoa lainaa, koska vanha laina näkyy hänen vastuissaan
– Jos Pekka konkurssoituu, koko laina periytyy Liisalle

Vastatoimet: Liisa voi vaatia sopimusta erotilanteessa, jossa Pekka antaa vakuuden (esim. asunto-osuuden lainhoitamisesta).

Skenaario D: Yhteinen kulutusluotto

Pekka ja Liisa ovat yhdessä ottaneet 15 000 € kulutusluoton huonekaluihin. He eroavat. Sovittu, että Liisa pitää huonekalut ja maksaa lainan.

Pankki: koko laina periytyy yhteisvastuullisesti. Jos Liisa ei maksa, Pekka on vastuussa.

Suositus: maksetaan kulutusluotto pois nopeasti, ei venytellä. Liisa voi ottaa uuden henkilökohtaisen lainan omissa nimissään ja maksaa yhteisen lainan pois sillä.


7. Pankin näkökulma ja prosessit

Kun puolisot eroavat, pankki katsoo asiaa omasta luottoriskinsä näkökulmasta:

Pankki haluaa:

  • Säilyttää molempien yhteisvastuun (vahvempi turva)
  • Vakuuden säilyminen (asunto pysyy lainan vakuutena)
  • Säännöllinen takaisinmaksu

Pankki ei mielellään:

  • Vapauta toista puolisoa lainasta (vähentää turvaa)
  • Hyväksy uutta lainasopimusta pienemmällä takaajakunnalla
  • Hyväksy “lainan puolittamista” (= kaksi pienempää lainaa joiden vakuus pienenee)

Käytännön neuvottelu pankin kanssa

  1. Pyydä tapaaminen ajoissa – mielellään ennen avioeron jättämistä
  2. Selvitä asunnon arvo (kiinteistönvälittäjän arvio)
  3. Selvitä yksin maksukykysi (palkkatiedot, muut velat)
  4. Esitä konkreettinen suunnitelma pankille
  5. Hae uutta lainaa kilpailutuksen kautta (vertaa eri pankkien suostumusta)

8. Lainan irtisanominen toiselta puolisolta

Voitko itse irtisanoa oman vastuusi yhteisestä lainasta? Suoraan et. Mutta voit:

1. Pyytää pankkia vapauttamaan

Pankki suostuu, jos toinen puoliso läpäisee yksin luottoarvioinnin ja ottaa lainan nimiinsä.

2. Vaatia asunnon myyntiä

Jos asunnon myynnistä syntyy nettotulosta, voitte molemmat maksaa lainat pois ja jakaa yli jäävän osan.

3. Aloittaa oikeudellinen prosessi

Jos toinen puoliso kieltäytyy yhteistyöstä, voit hakea käräjäoikeudesta:
Yhteisomistuksen purkamista (asunto myydään pakolla)
Lainan velvoitteen järjestelyä

Tämä on kallista ja hidasta – kestää usein 6–18 kuukautta.


Elatusapu ja sen vaikutus lainakelpoisuuteen

Kun puolisot eroavat ja toinen jää maksamaan lapsien elatusapua, tämä vaikuttaa lainakelpoisuuteen suoraan. Pankki ottaa elatusapumaksut huomioon kuukausittaisina kuluina, mikä pienentää maksuvaraa.

Esimerkki: elatusavun vaikutus lainaan

Pekka, 35 v, palkka 3 800 €/kk netto, eroaa Liisasta. Lapsille (2 alaikäistä) elatusapu yhteensä 700 €/kk.

Ennen elatusapua maksukyky asuntolainaan:
– Tulot 3 800 €
– Menot (vuokra, ruoka, elamiskulut): 1 800 €
– Vapaa maksuvara: 2 000 €
– Maksimi lainan kuukausimaksu (puskuria 30 %): 1 400 € → 250 000 € asuntolaina

Elatusavun jälkeen:
– Tulot 3 800 €
– Menot 1 800 € + elatusapu 700 € = 2 500 €
– Vapaa maksuvara: 1 300 €
– Maksimi lainan kuukausimaksu: 900 € → 160 000 € asuntolaina

Elatusapu siis pienensi Pekan lainakapasiteettia 90 000 €. Tämä voi tehdä “toinen ottaa lainan yksin nimiinsä” -skenaarion mahdottomaksi, jos lainan summa on iso.

Vastatoimet

  • Sovi elatusapu realistiseksi: ei liian korkea, jotta jää maksuvaraa
  • Pidempää laina-aikaa: jakaa kuukausimaksun pienemmäksi
  • Vakuus: jos asunto on vakuutena, pankki voi suostua isompaan lainasummaan
  • Toissijainen velallinen: jos sukulainen tai puolison toinen vanhempi voi olla takaaja

9. Laskelma: kahden eri eroskenaarion taloudelliset vaikutukset

Lähtötilanne

  • Yhteinen asuntolaina 200 000 €, jäännös 150 000 €, korko 4,5 %, jäännösaika 15 v
  • Asunnon arvo 320 000 €
  • Asunnossa nettovarallisuutta 170 000 €

Skenaario A: Pekka ottaa lainan yksin, maksaa Liisalle 85 000 € lähtörahaa

  • Pekka maksaa Liisalle 85 000 €
  • Pekka ottaa uuden 235 000 €:n lainan (=150 000 + 85 000)
  • Kuukausimaksu: noin 1 800 €
  • Yhteensä korkokuluja 15 vuoden ajalle: noin 75 000 €
  • Liisa saa 85 000 € käteen, vapautuu lainasta

Skenaario B: Asunto myydään

  • Myyntihinta 320 000 € − välityskulut (4 %) 12 800 € = 307 200 €
  • Lainan jäännös 150 000 €
  • Jää jaettavaksi: 157 200 € → 78 600 € per puoliso
  • Kummallakin asia loppuu eikä ole vastuita
  • Mutta: molemmat tarvitsevat uuden asunnon → uudet ostokulut, ehkä uusi laina

Skenaario C: Tilanne jätetään ennalleen (Pekka maksaa, Liisa yhteisvastuussa)

  • Lainan kustannus pysyy samana
  • Liisa ei saa rahaa
  • Liisa kantaa piiloriskin Pekan maksuvaikeuksista
  • Liisa ei saa uutta lainaa helposti (vanha laina näkyy vastuissaan)

Suositus: skenaario A tai B – välttä piiloriski.


10. Tarkistuslista yhteisten lainojen järjestelyyn

  • [ ] Olen tehnyt listan kaikista yhteisistä veloista (asuntolaina, kulutusluotot, luottokortit, autolaina)
  • [ ] Olen tehnyt listan kaikista yhteisistä omistuksista (asunto, auto, sijoitukset)
  • [ ] Olen pyytänyt arvion asunnon markkina-arvosta (vähintään 2 välittäjältä)
  • [ ] Olen tarkistanut lainan jäännös OmaVeron tai pankin verkkopalvelusta
  • [ ] Olen keskustellut pankin kanssa mahdollisista järjestelyistä
  • [ ] Olen kirjoittanut sopimuksen puolisoni kanssa (suositeltavaa: ositussopimus tai avoerokirja)
  • [ ] Olen tarvittaessa konsultoinut lakimiestä tai oikeusapua
  • [ ] Olen tarkistanut omat luottotietoni ja oman maksukykyni mahdolliseen uuteen lainaan
  • [ ] Olen miettinyt lapsien asumisjärjestelyt (vaikuttaa elatusapuun ja lainavalintaan)
  • [ ] Olen dokumentoinut kaikki keskustelut kirjallisesti

11. Päätöskaavio: miten edetä yhteisen lainan kanssa?

  Yhteinen laina avioerossa
       |
       ├─ Haluaako toinen pitää asunnon?
       │    │
       │    ├─ Kyllä → Pystyykö hän ottamaan lainan yksin?
       │    │       │
       │    │       ├─ Kyllä → Refinansointi, toinen vapautuu
       │    │       │
       │    │       └─ Ei → Myynti tai yhteisvastuu jatkuu
       │    │
       │    └─ Ei → Myynti, lainan poismaksu, voitto jaetaan
       │
       └─ Onko muu yhteinen velka?
            │
            ├─ Kulutusluotto → Pyri maksamaan pois nopeasti
            │
            └─ Autolaina → Auton myynti tai lainan järjestely

12. Yleisimmät virheet

Virhe 1: “Sovittiin että hän maksaa, joten en ole vastuussa”

Väärin. Puolisoiden välinen sopimus ei sido pankkia. Yhteisvastuu jatkuu, kunnes pankki suostuu vapauttamiseen.

Virhe 2: “Avioero hoiti lainan automaattisesti”

Väärin. Avioero ei muuta lainasopimusta. Lainan järjestely vaatii erillistä toimintaa pankin kanssa.

Virhe 3: Suullinen sopimus

Aina kirjallinen sopimus. Suullinen sopimus on vaikea todistaa ja altis riidoille.

Virhe 4: Lainan unohtaminen erotilanteessa

Monet keskittyvät asunnon jakamiseen, mutta unohtavat luottokortit, kulutusluotot, joustoluotot. Kaikki yhteiset velat on käsiteltävä.

Virhe 5: Liian nopea päätöksenteko emotionaalisessa tilanteessa

Avioero on stressaava. Älä tee isoja taloudellisia päätöksiä kuumalla päällä. Ota aikaa, konsultoi asiantuntijaa.


13. Usein kysytyt kysymykset

Onko yhteinen laina automaattisesti yhteisvastuullinen?

Kyllä, kun molemmat ovat lainasopimuksessa lainan ottajina. Velkakirjalain 622/1947 2 §:n mukaan jokainen yhteisvastuullinen velallinen on velvollinen suorittamaan koko velan [1].

Voiko toinen puoliso lähteä yksin lainasta avioerossa?

Vain pankin suostumuksella. Pankki suostuu, jos toinen pystyy yksin maksamaan lainan (uusi luottoarviointi).

Mitä jos pankki ei suostu vapauttamaan minua?

Vaihtoehdot: asunnon myynti, lainan refinansointi toiseen pankkiin (jos toinen pankki on suotuisampi), tai oikeudellinen prosessi yhteisomistuksen purkamiseksi.

Vaikuttaako avio-oikeus yhteisen lainan jakoon?

Avio-oikeus määrää, kuinka omaisuus jaetaan osituksessa puolisoiden välillä, mutta ei muuta pankin näkökulmaa yhteisvastuusta.

Voinko itse maksaa pois oman puoliskoni lainasta?

Et yksin. Lainasopimus on yksi kokonaisuus – maksat aina koko jäljellä olevan saldon tai annetuissa erissä. Voit kyllä tehdä ylimääräisen lyhennyksen lainasta milloin tahansa.

Onko avoeron tilanne sama kuin avioeron?

Pankin näkökulmasta kyllä. Yhteisvastuu jatkuu yhtä lailla. Mutta puolisoiden välinen omaisuuden jakaminen on erilainen – avopuolisoilla ei ole automaattista avio-oikeutta.

Mitä jos toinen puoliso ottaa salaa uuden lainan omiin nimiin avioeron aikana?

Uudet henkilökohtaiset velat eivat ole yhteisvastuullisia, ellei toinen ole takaaja. Mutta omaisuuden siirrot, jotka tehdään osituksen välttamiseksi, voidaan peräänttyä oikeudessa Avioliittolain mukaan.

Suositellaanko avioehtosopimusta yhteisten lainojen takia?

Ei suoraan. Avioehtosopimus rajoittaa avio-oikeutta, mutta ei vaikuta velkojen yhteisvastuuseen. Avioehtosopimus on hyodyllinen muista syistä (esim. yritysomistuksen suojaaminen).

Kuinka kauan ositusprosessi kestää?

Kun puolisot sopivat asiat hyvin, ositus voi olla valmis 3–6 kuukaudessa avioerohakemuksen jättämisen jälkeen. Riitatilanteissa 1–3 vuotta tai pidempiään.

Tarvitsenko lakimiehen?

Suositellaan, erityisesti jos:
– Yhteinen omaisuus on iso (yli 200 000 €)
– Riitoja syntyy puolisoiden välillä
– On yritystoimintaa
– Lapsien tilanne on monimutkainen

Lakimiehen päiväpalkkio on n. 250–500 €/h. Oikeusapu voi olla maksuton, jos tulot ovat alle 1 800–2 200 €/kk netto.



Lue myös

14. Lähteet

  1. Velkakirjalaki 622/1947. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1947/19470622
  2. Takautumisoikeus, Suomen Asianajajaliitto. https://asianajajaliitto.fi/
  3. Avioliittolaki 234/1929. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
  4. Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038
  5. Oikeusministeriö – Avioero ja ositus. https://oikeusministerio.fi/
  6. Avoliittolaki 26/2011. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110026
  7. Kuluttajaliitto – Avioero ja talous. https://www.kuluttajaliitto.fi/
  8. Oikeusapu – Maksuton oikeusapu. https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index.html
  9. Suomen Asianajajaliitto. https://asianajajaliitto.fi/
  10. Kilpailu- ja kuluttajavirasto – Yhteisvastuulliset luotot. https://www.kkv.fi/
  11. Talous- ja velkaneuvonta. https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/index.html

Yhteenveto

Yhteinen laina avioerossa on yhteisvastuullinen pankin näkökulmasta, ja avioero ei automaattisesti vapauta kumpaakaan puolisoa. Käytännön ratkaisut ovat:

  1. Toinen ottaa lainan yksin (jos läpäisee luottoarvioinnin)
  2. Asunnon myynti ja lainan poismaksu
  3. Yhteisvastuun jatkaminen – huonoin vaihtoehto, koska piiloriski

Suositus: ratkaiskaa yhteinen laina mahdollisimman aikaisin avioeroprosessissa. Älkää jättäkö “hoidetaan myöhemmin” -tyyppisesti. Konsultoi pankkia, lakimiestä ja Talous- ja velkaneuvontaa.

Hae uutta lainaa, jos otat lainan yksin nimiisi: Halvinlaina.fi-kilpailutus »

Tämä artikkeli on yleisluontoinen opas eikä korvaa henkilökohtaista juridista neuvontaa. Avio- ja avoeron yhteyteen liittyvät taloudelliset ratkaisut kannattaa aina selvittää lakimiehen tai oikeusavun kanssa.


Verotuksen vaikutus eron jälkeen otettavaan lainaan

Kun otat uutta asuntolainaa eron yhteydessä (esim. “toinen ottaa lainan yksin”), muista verovaikutukset:

Varainsiirtoveron mahdollinen välttyminen

Jos otat puolison osuuden asunnosta itsellesi osituksessa, varainsiirtoveroa ei mene. Tämä voi olla merkittävä säästö (3 % asunnon arvosta = 9 000 € 300 000 €:n asunnosta). Ehto: ositussopimus on oltava asianmukaisesti tehty.

Asuntolainan korkojen verovahennys

Vuonna 2026 asuntolainan korkojen verovähennysoikeus on poistunut osana viime vuosien lakimuutoksia [5]. Tämä vaikuttaa siihen, että verotussyit ei enää muuta lainan kokonaiskustannusta merkittävästi.

Luovutusvoittovero asunnon myynnissä

Jos myytte yhteisen asunnon erotilanteessa, asunnon luovutusvoittovero on yleensä 0 (oma asunto -periaate: 2 vuoden as omisaika + 2 vuoden vakituinen as ennen myyntia). Tämä koskee yhdessä omistettua asuntoa.