Korkolaskuri laina 2026 — laske oma korkosi (nimelliskorko, TVK ja viitekorko)

Päivitetty: toukokuu 2026 | Lukuaika: ~13 minuuttia | Toimittaja: Halvinlaina toimitus

---

Sisällysluettelo

1. Vastaus heti: mikä on lainan korkolaskuri?
2. Korkolaskurin perusteet — miten korko lasketaan?
3. Nimelliskorko vs. todellinen vuosikorko (TVK)
4. Viitekorot 2026: euribor, EKP MRO ja Suomen Pankin peruskorko
5. 5 case-laskelmaa: paljonko kulutusluoton korko maksaa?
6. Korkolaskuri-työkalut — pankkien lainalaskurit
7. Koron muutos lainan aikana (vaihtuva vs. kiinteä)
8. Korkokatto 2026 — laskelmalla
9. Yleisimmät virheet korkolaskennassa
10. Usein kysytyt kysymykset
11. Yhteenveto
12. Lähteet

---

Vastaus heti: mikä on lainan korkolaskuri?

Korkolaskuri on työkalu, jolla lasketaan paljonko lainan korko maksaa euroina annetuilla lähtöarvoilla: lainasumma, korkoprosentti ja laina-aika. Erona pelkkään lainalaskuriin korkolaskuri keskittyy nimenomaan koron osuuteen lainan kustannuksista — ei pelkkään kuukausierään.

Lainan korkokulu lasketaan käytännössä kahdella tasolla:

1. Nimelliskorko = pelkkä korkoprosentti, esim. 8,9 % (lähde: nordea.fi joustoluoton marginaali 5/2026)
2. Todellinen vuosikorko (TVK) = nimelliskorko + kaikki pakolliset kulut yhteensä vuosikorkona — tämä on lain mukaan ainoa pätevä vertailuluku (KSL 7:6, finlex.fi)

Pikalaskelma: 10 000 €:n kulutusluotto, nimelliskorko 8 %, laina-aika 5 vuotta, ei muita kuluja:
– Kuukausierä ≈ 203 €
– Kokonaiskustannus ≈ 12 166 €
– Korkokulu yhteensä ≈ 2 166 €

Jos samaan lainaan lisätään 150 €:n avausmaksu ja 4 €:n kuukausimaksu, todellinen vuosikorko nousee 8 %:sta noin 9,8 %:iin ja korkokulu nousee yli 2 700 euroon. Tämä ero on syy, miksi pelkkä korkolaskuri ilman kulut-kenttää johtaa väärään päätökseen.

💡 Tärkeää! Kuluttajansuojalain 7 luvun 6 §:n mukaan luotonantajan on aina ilmoitettava todellinen vuosikorko ennen sopimuksen tekemistä (lähde: finlex.fi/19780038). Vertaile lainoja vain todellisen vuosikoron perusteella.

---

Korkolaskurin perusteet — miten korko lasketaan?

Lainan korko lasketaan käytännössä joka kuukausi jäljellä olevasta pääomasta (velkasaldosta), ei alkuperäisestä lainamäärästä. Tämä on monille yllätys: vaikka lainan kuukausierä pysyy samana (annuiteettilaina), korkokulu pienenee joka kuukausi ja lyhennys kasvaa samassa suhteessa.

Korkoperiodi: vuosikorko vs. kuukausikorko

Pankin ilmoittama nimelliskorko on aina vuosikorko. Yhden kuukauden korko saadaan jakamalla vuosikorko 12:lla:

Kuukausikorko = Vuosikorko / 12

Esimerkki: 9 %:n vuosikorko = 0,75 %:n kuukausikorko. Jos lainan velkasaldo on 10 000 €, yhden kuukauden korkokulu on:

Korko = 10 000 € × 0,0075 = 75 €

Kahdenlaisia korkolaskentatapoja

Suomalaisissa lainoissa käytetään käytännössä kahta laskukaavaa:

1. 365/365 — koko vuosi 365 päivää, kuukauden pituus 30,4 päivää keskimäärin
2. 30/360 (US-malli) — vuosi 360 päivää, kuukausi tasan 30 päivää

Suomalaiset pankit käyttävät pääsääntöisesti 365/365-mallia (lähde: Finanssivalvonta — Kuluttajaluottojen hyvät käytännöt, finanssivalvonta.fi). Korkokulu lasketaan käytännössä päivätarkasti:

Päiväkorko = Velkasaldo × (Vuosikorko / 365)

Tämän takia lainan eräpäivä — onko se kuukauden alussa, keskellä vai lopussa — vaikuttaa minimaalisesti yksittäisen kuukauden korkokuluun. Vuositasolla ero on käytännössä nolla.

Yksinkertaistettu korkolaskuri-kaava käsin

Jos haluat laskea karkean arvion korkokulusta kiinteäkorkoiselle annuiteettilainalle ilman kuluja:

Korkokulu yhteensä ≈ (Kuukausierä × Kuukausien lkm) − Pääoma

Esimerkki: 8 000 € laina, kuukausierä 165 €, laina-aika 5 vuotta (60 kk):

Korkokulu ≈ (165 × 60) − 8 000 = 9 900 − 8 000 = 1 900 €

Kuukausierän voit laskea annuiteettikaavalla — sen tarkka kaava on selitetty erillisessä lainalaskuri-oppaassamme.

---

Nimelliskorko vs. todellinen vuosikorko (TVK)

Tämä on lainan korkolaskennan tärkein yksittäinen ymmärrettävä asia. Kaksi luottoa samalla nimelliskorolla voivat olla kokonaiskustannukseltaan satoja tai jopa tuhansia euroja erilaiset, koska todellinen vuosikorko sisältää kaikki pakolliset kulut.

Mitä todelliseen vuosikorkoon lasketaan?

Kuluttajansuojalain 7 luvun 6 §:n (finlex.fi/19780038) ja saman luvun liitteen mukaan TVK:n on sisällettävä:

• Nimelliskorko (varsinainen lainakorko)
• Avausmaksu / järjestelypalkkio
• Tilinhoitomaksu (vaikka olisi vain 2 €/kk)
• Mahdolliset käsittelymaksut
• Pakolliset vakuutukset (jos vakuutus on lainan ehto)
• Luottokorttimaksu, jos kortti on lainan ehto

Vapaaehtoisia maksuja (esim. erillinen lainaturva, joka voidaan jättää ottamatta) ei TVK:hon lasketa. Tästä syystä lainaturvavakuutus näkyy lainasopimuksessa yleensä erillisenä — sen lisääminen nostaisi TVK:ta ja heikentäisi vertailtavuutta.

Nimellinen vs. TVK — käytännön esimerkki

Otetaan 8 000 €:n kulutusluotto 5 vuoden laina-ajalla. Vertaillaan kaksi tarjousta:

Nimelliskorolla tarjous A näyttää 1,4 prosenttiyksikköä halvemmalta. TVK:lla mitattuna se on kuitenkin yli prosenttiyksikön kalliimpi ja 5 vuoden aikana 410 € enemmän rahaa. Tämä on klassinen virhe: kuluttaja vertailee nimelliskorkoja, kun pitäisi vertailla TVK:ta.

⚠️ Vinkki! Jos näet mainoksessa pelkän nimelliskoron ilman TVK:ta, kysy aina vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot (SECCI-lomake) — laki velvoittaa luotonantajan antamaan sen ennen sopimuksen tekemistä (KSL 7:8, finlex.fi/19780038). Lue tarkka opas: todellinen vuosikorko.

TVK ei kerro kokonaiskustannusta — vain vertailtavuuden

TVK on vuosikorko, ei lainan elinkaaren kokonaiskustannus. Kahdella samalla TVK:lla olevalla lainalla voi olla aivan eri kokonaiskustannus, jos laina-aika on eri:

• Laina A: 5 000 €, TVK 10 %, 2 v → kokonaiskustannus ≈ 5 535 €, korkokulu 535 €
• Laina B: 5 000 €, TVK 10 %, 5 v → kokonaiskustannus ≈ 6 374 €, korkokulu 1 374 €

Sama TVK, mutta lähes kolme kertaa enemmän korkokulua pidemmällä laina-ajalla. Korkolaskurissa pitää siis aina tarkistaa kolme lukua yhdessä:

1. TVK (vertailuluku)
2. Kokonaiskustannus euroina
3. Korkokulu yhteensä (kokonaiskustannus miinus pääoma)

---

Viitekorot 2026: euribor, EKP MRO ja Suomen Pankin peruskorko

Vaihtuvakorkoisessa lainassa kokonaiskorko muodostuu viitekoron ja pankin marginaalin summasta:

Kokonaiskorko = Viitekorko + Marginaali

Esimerkki: 12 kk euribor 2,780 % + asuntolainan marginaali 0,5 % = 3,28 % kokonaiskorko (euribor-arvo 22.5.2026, lähde: suomenpankki.fi 25.5.2026).

Suomessa käytetyt viitekorot ja niiden tasot 5/2026

Kun korkolaskuriin syöttää korkoprosentin, se on yleensä joko nykyinen kokonaiskorko (euribor + marginaali yhteensä) tai pankin kiinteä korkotarjous. Ymmärtääksesi miksi korkoprosentti on juuri se mikä on, kannattaa tuntea taustalla olevat viitekorot:

Mitä euribor tarkalleen on?

Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on euroalueen pankkien välinen lainakorko. Sen julkaisee European Money Markets Institute (EMMI) joka pankkipäivä noin klo 11.00 Suomen aikaa, ja se lasketaan noin 20 suuren euroalueen pankin antamien noteerausten perusteella (lähde: EMMI, suomenpankki.fi). Euribor on euroalueen tärkein viitekorko — käytännössä jokainen vaihtuvakorkoinen asuntolaina Suomessa on sidottu siihen.

Euribor on eri asia kuin EKP:n ohjauskorot. EKP päättää ohjauskoroistaan (talletuskorko, perusrahoitusoperaatioiden korko / MRO, maksuvalmiusluoton korko), mutta euribor määräytyy markkinoilla. Käytännössä ne kuitenkin liikkuvat samaan suuntaan: kun EKP nostaa korkoja, euribor nousee perässä — usein etukäteen, jos markkinat odottavat nostoa.

Tarkempi opas: euribor, marginaali ja viitekorko.

EKP:n MRO-korko on korkokaton perusta — ei euribor

Tämä on yleinen sekaannus. Suomen kulutusluottojen korkokatto (KSL 7:17a) ei perustu euriboriin vaan EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korkoon (MRO). Voimassa olevien arvojen mukaan:

Korkokatto = EKP MRO + 15 prosenttiyksikköä
Korkokatto 2026 = 2,15 % + 15 % = 17,15 %

Toukokuussa 2026 nimellinen korkokatto on siis 17,15 %, mutta absoluuttinen yläraja on 20 % — kummin on alempi, sitä sovelletaan (lähde: finlex.fi KSL 7:17a, ecb.europa.eu MRO 2,15 % voimassa 11.6.2025 alkaen). Tarkempi laskelma alempana osiossa korkokatto 2026.

Suomen Pankin peruskorko ei ole lainojen viitekorko

Suomen Pankin peruskorko (2,25 % voimassa 1.1.–30.6.2026, suomenpankki.fi 25.5.2026) ei ole asuntolainojen tai kulutusluottojen viitekorko, vaikka nimi voisi siltä kuulostaa. Sitä käytetään pääasiassa:

• Verolainsäädännössä (esim. työsuhdeauton korkoetu)
• Joissakin julkisen sektorin koroissa
• Sopimusten viivästyskoroissa, kun korkolakia ei sovelleta

Tärkeätä: kun lainalaskuriin syötät korkoprosentin, älä laita Suomen Pankin peruskorkoa — käytä joko pankkisi ilmoittamaa kokonaiskorkoa (euribor + marginaali) tai erikseen nämä kaksi komponenttia, jos laskuri kysyy niitä erikseen.

---

5 case-laskelmaa: paljonko kulutusluoton korko maksaa?

Konkreettiset esimerkit havainnollistavat, paljonko ero koron tasossa todella tarkoittaa euroina. Kaikki laskelmat on tehty annuiteettilainalla, jossa kuukausierä pysyy vakiona koko laina-ajan.

Case 1: Pieni kulutusluotto, 2 000 €, 3 v

Havainto: 5 %:n ja 20 %:n välillä korkokulu nelinkertaistuu (159 € → 675 €), vaikka kuukausierä nousee vain noin 24 % (60 € → 74 €). Pienissä lainoissa korkokulun absoluuttinen vaikutus euroissa jää maltilliseksi.

Case 2: Keskikokoinen kulutusluotto, 8 000 €, 5 v

Havainto: Tämä on Nordean Joustoluoton esimerkin kokoluokka. Premium-asiakkaalle (TVK 8,7 %, lähde: nordea.fi 4/2026) korkokulu jää alle 2 000 euron, kun taas muulle asiakkaalle (TVK 15,0 %) korkokulu kohoaa lähes 3 500 euroon — yli 1 500 € ero samasta lainasta samalla laina-ajalla. Lue lisää: Nordea joustoluoton arvostelu.

Case 3: Iso kulutusluotto / yhdistelylaina, 20 000 €, 7 v

Havainto: Tämä on tyypillinen yhdistelylainan kokoluokka. 5 %:n ja 15 %:n välillä korkokulu kasvaa 3 748 → 12 448 € — eli yli 8 700 € ero. Tästä syystä useiden kalliiden kulutusluottojen yhdistäminen yhdeksi edullisemmalla TVK:lla kannattaa lähes aina, jos vanhojen luottojen keskiarvo on selvästi yli 12 %.

Case 4: Asuntolaina, 200 000 €, 25 v

Asuntolainojen korkokulu yhteensä 25 vuoden aikana on aina iso summa — toukokuun 2026 markkinakorolla (euribor 12 kk 2,780 % + 0,5 % marginaali = 3,28 %, lähde: suomenpankki.fi 25.5.2026) korkokulu on noin 93 400 € eli lähes puolet lainamäärästä. Jos korko nousisi laina-aikana keskimäärin 5 %:iin, korkokulu nousisi yli 150 000 euroon — siksi asuntolainan korkostressitestiä suositellaan tekemään ainakin 6 %:n korolla (lähde: Finanssivalvonta — asuntolainan stressitesti, finanssivalvonta.fi).

Case 5: Pieni pikalaina, 1 000 €, 12 kk, korkokaton rajalla

Havainto: Lyhyellä laina-ajalla nimelliskoron vaikutus korkokuluun jää euroissa pieneksi (alle 60 €), mutta suhteellisesti se on iso — 20 %:n korolla maksat yli kaksinkertaista korkokulua 10 %:iin verrattuna. Pikalainoissa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti TVK:hon kulujen jälkeen: korkokaton sisällä oleva nimelliskorko + 50 € avausmaksu nostaa 1 000 € lainan TVK:n helposti yli 30 %:iin.

---

Korkolaskuri-työkalut — pankkien lainalaskurit

Pankit ja vertailupalvelut tarjoavat omia korkolaskureitaan, mutta niiden tarkkuus ja luotettavuus vaihtelevat. Tässä mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Mitä hyvän korkolaskurin pitää sisältää?

Käyttökelpoinen korkolaskuri kysyy aina vähintään nämä neljä lähtöarvoa:

1. Lainasumma (€)
2. Korkoprosentti (% — joko nimellinen tai TVK)
3. Laina-aika (kuukausissa tai vuosissa)
4. Lyhennystapa (annuiteetti, tasaerä, tasalyhennys)

Lisäksi parhaat korkolaskurit sisältävät erilliset kentät:

• Avausmaksu / järjestelypalkkio (€)
• Tilinhoitomaksu (€/kk)
• Mahdollinen lainaturva (€/kk) — jos pakollinen
• Viitekorko (jos vaihtuvakorkoinen, esim. euribor) ja marginaali erikseen

Jos korkolaskurissa on vain “korko” -kenttä eikä erillisiä kulukenttiä, saat ulos vain nimelliskoron mukaisen laskelman, ei todellista vuosikorkoa. Tämä on yleisin sudenkuoppa.

Pankkien omat lainalaskurit 2026

Suomessa useimmilla isoilla pankeilla on oma lainalaskuri verkkosivuilla. Nordean asuntolainalaskuri käyttää oletuksena 0,8 %:n marginaalia (lähde: nordea.fi asuntolainalaskuri 5/2026), mutta lopullinen marginaali neuvotellaan asiakaskohtaisesti. OP, Danske Bank, S-Pankki ja Aktia tarjoavat vastaavia laskureita.

Tärkeä huomio: pankin oma laskuri ei näytä kilpailijoiden korkoja — se näyttää vain mitä juuri tämä pankki tarjoaa. Edullisimman koron löytäminen vaatii lainan kilpailuttamista usean tarjoajan välillä.

Excelin PMT-funktio toimii korkolaskurina

Jos haluat tehdä oman korkolaskurin, Microsoft Excel ja Google Sheets tarjoavat valmiin PMT-funktion (lähde: support.microsoft.com — PMT-funktio):

=PMT(korko/12; vuodet*12; -lainamäärä)

Esimerkki: 10 000 €, 5 v, korko 8 %:

=PMT(0,08/12; 5*12; -10000)
= 202,76 €

Kokonaiskustannus saadaan: =PMT(...) * vuodet * 12 * -1
Korkokulu yhteensä: kokonaiskustannus miinus alkuperäinen lainamäärä.

Tarkemmat kaavat ja Python-koodi on selitetty erillisessä lainalaskuri-oppaassamme.

⚠️ Vinkki! Pankkien laskurit eivät yleensä huomioi korkomuutoksia laina-aikana. Jos otat vaihtuvakorkoisen asuntolainan, tee oma stressitesti Excelissä: laske kuukausierä myös 5 %:n ja 6 %:n korolla. Jos kuukausierä ei tunnu mahdottomalta näillä korkotasoilla, lainan ottaminen on talousnäkökulmasta turvallinen.

---

Koron muutos lainan aikana (vaihtuva vs. kiinteä)

Korkolaskuri antaa yhden lopputuloksen yhdellä korkoprosentilla — mutta todellisuudessa vaihtuvakorkoisen lainan korko muuttuu laina-aikana. Tämä on yksi suurimmista virheistä, joita lainanottajat tekevät: he uskovat korkolaskurin lukua ikään kuin se olisi vakio, vaikka todellinen korkokulu voi olla huomattavasti suurempi tai pienempi.

Vaihtuvakorkoinen laina

Vaihtuvakorkoisessa lainassa korko muodostuu kahdesta osasta:

• Viitekorko (yleensä euribor 3 kk, 6 kk tai 12 kk) — muuttuu päivittäin markkinoilla
• Marginaali — pysyy yleensä samana koko laina-ajan

Esimerkki: jos asuntolainasi marginaali on 0,5 % ja se on sidottu 12 kk euriboriin, tämänhetkinen kokonaiskorko on 2,780 % + 0,5 % = 3,28 % (suomenpankki.fi 22.5.2026). Vuosi sitten 12 kk euribor on voinut olla esimerkiksi 3,5 % — silloin korko olisi ollut 4,0 %.

Vaihtuvakorkoisen lainan korko tarkistetaan euriborin koronkiinnityspäivänä sopimuksen mukaisin väliajoin (esim. 12 kk euriborilla kerran vuodessa). Kuukausierä muuttuu sen mukaan: jos euribor nousee 0,5 prosenttiyksikköä, 200 000 €:n asuntolainalla kuukausierä nousee noin 50 €/kk (laskelma: 200 000 × 0,005 / 12 = 83 € karkea koronlisä, joka jakautuu yli laina-ajan annuiteettilainassa hieman pienemmäksi kuukausimaksun lisäykseksi).

Kiinteäkorkoinen laina

Kiinteäkorkoisessa lainassa korko on sovittu prosentti koko laina-ajaksi (tai vähintään valitulle kiinteäkorkojaksolle, esim. 5 v). Pankki ei voi muuttaa korkoa, eikä lainanottaja hyödy korkojen laskusta.

Esimerkki kiinteän ja vaihtuvan vertailusta (200 000 € asuntolaina, 25 v):

Aloituskorot perustuvat euribor 12 kk 2,780 % + tyypillinen marginaali 0,5 % (suomenpankki.fi 25.5.2026). Kiinteän koron oletus on 0,9 % korkeampi kuin vaihtuvan aloituskorko — tämä on tyypillinen suomalainen kiinteäkorkoinen lisämarginaali (lähde: finanssiala.fi). Vaihtuva voi olla halvempi tai kalliimpi kuin kiinteä — riippuen siitä, miten korkotaso 25 vuoden aikana kehittyy. Tätä ei kukaan voi ennustaa varmasti.

Lue tarkempi analyysi: euribor, marginaali ja viitekorko.

Korkokatto omalla vaihtuvakorkoisella lainalla

Asuntolainassa pankit tarjoavat usein korkokattoa (lainan ehto, ei sama asia kuin KSL 7:17a kulutusluoton korkokatto). Korkokatto on ylimääräinen maksu, jolla pankin kanssa sovitaan, että vaihtuva korko ei nouse yli tietyn tason esim. seuraavan 5 vuoden aikana. Tämä on käytännössä korkojohdannainen, ja sen hinta on yleensä 0,1–0,3 prosenttiyksikköä lisämarginaalia.

Kuluttajan kannalta korkokatto kannattaa vain jos pelkää voimakasta korkonousua lähivuosina ja haluaa maksaa siitä turvasta.

---

Korkokatto 2026 — laskelmalla

Kulutusluotojen korkokatto on yksi tärkeimmistä korkolaskurin yhteydessä ymmärrettävistä asioista. Korkokatto on lain määräämä yläraja sille, paljonko vakuudettomasta kulutusluotosta saa veloittaa korkoa.

Korkokaton kaava (KSL 7:17a)

Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n mukaan:

“Luoton koron määrä prosenttiyksikköinä ei saa olla suurempi kuin 15 prosenttiyksikköä lisättynä Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korolla, joka on voimassa kunkin puolivuotiskauden alkamista edeltävän puolivuotiskauden viimeisenä päivänä. Koron määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 20 prosenttia.”

– Finlex: Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku 17 a §

Korkokatto toukokuu 2026

EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko (MRO) on 11.6.2025 alkaen 2,15 % (lähde: ecb.europa.eu, suomenpankki.fi 25.5.2026). Tämän pohjalta:

Korkokatto = 2,15 % + 15 % = 17,15 %
Absoluuttinen yläraja = 20 %
Voimassa oleva korkokatto = 17,15 % (alempi voittaa)

Mitkä lainat kuuluvat korkokaton piiriin?

Korkokatto koskee vakuudettomia kulutusluottoja, jotka on myönnetty 1.9.2019 jälkeen. Käytännössä se koskee:

• Pikalainoja
• Joustoluottoja
• Vakuudettomia kulutusluottoja
• Luottokorttiluottoja
• Yhdistelylainoja (jos vakuudettomia)

Korkokatto ei koske:

• Asuntolainoja
• Vakuudellisia kulutusluottoja (esim. autolaina vakuudella)
• Yritysrahoitusta
• Sijoitusluottoja

Tarkempi analyysi ja historia: kulutusluottojen korkokatto 2026.

Miksi korkokatto ei aina suojaa lainanottajaa

Korkokatto rajoittaa pelkän nimelliskoron määrää — ei TVK:ta. Tämä tarkoittaa että lainan kulut (avausmaksu, tilinhoitomaksu) eivät kuulu 17,15 %:n rajan piiriin. Pieni pikalaina, jonka nimelliskorko on tasan korkokatossa, voi saada TVK 50–70 % kun pakolliset kulut otetaan mukaan.

Tämän takia lain mukaan luotonantajan on aina ilmoitettava erikseen TVK (KSL 7:6 ja 7:8, finlex.fi) — ei pelkkää nimelliskorkoa. Korkolaskuria käyttäessä tarkista aina molemmat: nimelliskorko on korkokattoa vasten, TVK on todellinen kustannus.

---

Yleisimmät virheet korkolaskennassa

Korkolaskureita käytettäessä toistuu muutama tyypillinen virhe, jotka vääristävät kokonaiskuvaa. Tunne nämä, niin et tee päätöstä väärillä luvuilla.

Virhe 1: nimelliskoron käyttö TVK:n sijaan

Klassinen virhe: kuluttaja vertailee kahta lainaa pelkän nimelliskoron perusteella. Edellä nimellinen vs. TVK -osion esimerkissä näimme, että 7,5 %:n nimelliskorkoinen laina voi olla kalliimpi kuin 8,9 %:n nimelliskorkoinen laina, kun kulut otetaan mukaan. Vertaile aina TVK:lla.

Virhe 2: kokonaiskustannuksen unohtaminen

TVK on vertailuluku, mutta kokonaiskustannus euroina on lopullinen rahanmenetys. Kaksi lainaa samalla TVK:lla mutta eri laina-ajalla maksavat aivan eri verran kokonaisuudessaan — pidempi laina-aika tarkoittaa moninkertaisia korkokuluja vaikka kuukausierä olisi pienempi.

Virhe 3: viitekoron oletetaan pysyvän vakiona

Korkolaskuriin syötetään nykyinen korko, ja tulos otetaan totuutena 25 vuoden ajalle. Vaihtuvakorkoisessa lainassa korko liikkuu — sekä ylös että alas. Aina kun käytät korkolaskuria asuntolainalle, tee laskelma vähintään kolmella eri korolla: nykyinen, +2 prosenttiyksikköä, +4 prosenttiyksikköä. Tämä on lain edellyttämä stressitesti (Finanssivalvonta).

Virhe 4: vapaaehtoiset kulut sekoitetaan pakollisiin

Lainaturvavakuutus on yleensä vapaaehtoinen ja sen takia se ei kuulu TVK:hon. Jos kuitenkin otat sen, todellinen kuukausikustannus on TVK + lainaturvan maksu. Korkolaskuri ei tätä tee automaattisesti — sinun pitää lisätä se itse.

Virhe 5: useat lainat lasketaan erikseen, ei yhdessä

Jos sinulla on 3 kulutusluottoa ja luottokorttiluotto, niiden yhteenlaskettu TVK ei ole “keskiarvo” yksittäisten lainojen TVK:ista. Lasku menee karkeasti näin: laske jokaisen lainan vuotuiset luottokustannukset euroina, summaa ne ja jaa kokonaisvelan määrällä. Käytä lainojen yhdistämisen vertailua tarkkaan laskemiseen.

Virhe 6: lyhennystavan vaikutusta ei huomioida

Annuiteettilainassa (yleisin) kuukausierä on vakio. Tasaerälainassa kuukausierä pienenee laina-ajan kuluessa. Tasalyhennys = pääoman lyhennys on vakio, mutta korkokulu pienenee → kuukausierä pienenee. Sama nimelliskorko eri lyhennystavalla voi tuottaa eri korkokulun yhteensä. Lue tarkempi vertailu: lainalaskuri-opas.

Virhe 7: korkokattoa luullaan TVK-katoksi

Korkokatto (KSL 7:17a) koskee nimelliskorkoa, ei TVK:ta. Vaikka pikalainan nimelliskorko olisi tasan 17,15 %, sen TVK voi olla 40–70 % kulujen takia. Korkokatto ei suojaa kuluilta.

---

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on lainan korkolaskuri?

Korkolaskuri on työkalu, jolla lasketaan paljonko lainan korkokulu maksaa euroina annetuilla lähtöarvoilla: lainasumma, korkoprosentti (nimellinen tai TVK), laina-aika ja lyhennystapa. Hyvä korkolaskuri erottelee nimelliskoron ja todellisen vuosikoron (TVK) ja antaa kokonaiskustannuksen ja yhteenlasketun korkokulun.

Mikä on lainan kuukausikorko?

Kuukausikorko saadaan jakamalla vuosikorko 12:lla. Jos vuosikorko on 6 %, kuukausikorko on 0,5 %. Yhden kuukauden korkokulu on velkasaldo × kuukausikorko. Esimerkiksi 10 000 €:n velkasaldolla ja 0,5 %:n kuukausikorolla kuukauden korko on 50 €.

Onko nimelliskorko vai todellinen vuosikorko (TVK) tärkeämpi?

TVK on aina tärkeämpi, koska se sisältää kaikki pakolliset kulut. Nimelliskorko on harhaanjohtava, koska luotonantajat voivat lisätä kuluja, jotka nostavat lainan todellisen kustannuksen huomattavasti korkeammaksi kuin nimelliskorko antaa ymmärtää. Kuluttajansuojalain 7 luvun 6 §:n mukaan luotonantajan on aina ilmoitettava TVK ennen sopimuksen tekemistä (lähde: finlex.fi).

Mikä on euribor ja miksi se vaikuttaa lainan korkoon?

Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on euroalueen pankkien välinen korko, jolla pankit lainaavat toisilleen rahaa. Vaihtuvakorkoisessa suomalaisessa lainassa korko on aina euribor + pankin marginaali. Toukokuussa 2026 euribor 12 kk oli 2,780 % (lähde: suomenpankki.fi 25.5.2026). Jos pankin marginaali on 0,5 %, kokonaiskorko on 3,28 %.

Mihin EKP:n korko vaikuttaa?

EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korkoa (MRO, 2,15 % toukokuussa 2026) käytetään kulutusluottojen korkokaton laskennassa (KSL 7:17a). Lisäksi EKP:n koronnostot ja -laskut vaikuttavat välillisesti euriboriin ja sitä kautta lainojen kokonaiskorkoon — yleensä euribor liikkuu hieman EKP:n päätöksiä aiemmin, kun markkinat odottavat muutosta.

Mikä on Suomen Pankin peruskorko?

Suomen Pankin peruskorko on 2,25 % aikavälillä 1.1.–30.6.2026 (lähde: suomenpankki.fi). Sitä käytetään mm. verolainsäädännössä (työsuhdeauton korkoetu) ja viivästyskoron laskennassa. Peruskorko ei ole asuntolainojen tai kulutusluottojen viitekorko — siellä käytetään euriboria.

Voinko laskea oman lainani korkokulut ilman pankin laskuria?

Kyllä — käytä Excelin PMT-funktiota: =PMT(korko/12; vuodet*12; -lainamäärä). Tämä antaa kuukausierän, ja korkokulu yhteensä saadaan: kuukausierä × vuodet × 12 − lainamäärä. Tarkemmat kaavat: lainalaskuri-opas.

Mitä jos korko nousee laina-aikana?

Vaihtuvakorkoisessa lainassa korko muuttuu euribor-noteerauksen mukaan koronkiinnityspäivänä. Jos 12 kk euribor nousee 0,5 prosenttiyksikköä, 200 000 €:n asuntolainan kuukausierä nousee noin 50 €/kk. Finanssivalvonta suosittelee stressitestiä 6 %:n korolla ennen asuntolainan ottamista (lähde: finanssivalvonta.fi).

Mikä on kulutusluottojen korkokatto 2026?

Korkokatto on 17,15 % toukokuussa 2026 (EKP MRO 2,15 % + 15 prosenttiyksikköä). Absoluuttinen yläraja on 20 %, ja näistä alempi voittaa. Korkokatto koskee nimelliskorkoa, ei TVK:ta — TVK voi olla huomattavasti korkeampi kulujen takia. Tarkempi opas: kulutusluottojen korkokatto 2026.

Miksi pieni kulutusluotto voi olla TVK:lta yli 50 %?

Pikalainojen ja pienten kulutusluottojen kuluerät (avausmaksu 50–150 €, tilinhoitomaksu 5–15 €/kk) ovat suhteessa lainamäärään isoja. 500 €:n pikalainalle, jonka nimelliskorko on 17 % korkokaton sisällä, 50 €:n avausmaksu yksinään nostaa TVK:n yli 40 %:iin — vaikka nimelliskorko olisi laillinen. Tästä syystä TVK on aina ilmoitettava (KSL 7:6, finlex.fi).

Kannattaako kiinteäkorkoinen vai vaihtuvakorkoinen laina?

Kumpikaan ei ole automaattisesti edullisempi — riippuu siitä, miten korot kehittyvät laina-aikana. Kiinteä suojaa nousulta mutta on tyypillisesti 0,7–1,0 prosenttiyksikköä kalliimpi kuin vaihtuvan aloituskorko (lähde: finanssiala.fi). Vaihtuva hyötyy korkojen laskusta mutta altistuu nousulle. Yleinen sääntö: jos kestät korkojen nousun talousnäkökulmasta, vaihtuva on pitkällä aikavälillä yleensä halvempi.

---

Yhteenveto

Korkolaskuri laina 2026 — keskeiset opetukset:

• Kaksi tasoa: nimelliskorko on pelkkä korkoprosentti, todellinen vuosikorko (TVK) sisältää kaikki pakolliset kulut. Vertaile aina TVK:lla (KSL 7:6, finlex.fi).
• Viitekorot 5/2026: euribor 3 kk 2,204 %, euribor 12 kk 2,780 %, EKP MRO 2,15 %, Suomen Pankin peruskorko 2,25 % (lähde: suomenpankki.fi 25.5.2026).
• Korkokatto 17,15 % kulutusluotoissa (EKP MRO + 15 prosenttiyksikköä, max 20 %). Koskee vain nimelliskorkoa, ei TVK:ta.
• Kolme lukua yhdessä: vertaile aina (1) TVK, (2) kokonaiskustannus euroina, (3) korkokulu yhteensä — ei pelkkää kuukausierää.
• Korkomuutos: vaihtuvakorkoinen laina ei pysy vakiona. Tee stressitesti 6 %:n korolla (Finanssivalvonta) ennen ison lainan ottamista.

Mitä tehdä seuraavaksi?

1. Käytä halvinlaina.fi:n lainavertailua saadaksesi useat tarjoukset yhdellä hakemuksella.
2. Vertaile TVK:lla, ei nimelliskorolla — kysy aina vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot (SECCI-lomake).
3. Laske kokonaiskustannus euroina koko laina-ajalle.
4. Jos vaihtuvakorkoinen, tee stressitesti 6 %:n korolla.
5. Tarkista että nimelliskorko on korkokaton sisällä (17,15 % 5/2026) ja TVK on selvästi alle 30 %.

💡 Lopuksi: korkolaskuri on hyödyllinen vain jos siihen syötetään oikeat luvut ja sen tulosta osataan tulkita oikein. Pelkkä nimelliskoron syöttäminen ja kuukausierän katselu ei ole riittävää lainapäätökselle. TVK + kokonaiskustannus + korkokulu yhteensä — nämä kolme lukua kerää oikean kuvan.

---

👉 Aloita lainavertailu halvinlaina.fi:llä — ilmaiseksi, vain muutamassa minuutissa — vertaa kaikki suurimmat lainantarjoajat yhdellä ilmaisella hakemuksella. Katso myös halvin laina 2026 -vertailu.

Lähteet

1. Finlex — Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku 6 § (TVK:n määritelmä)
2. Finlex — Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku 8 § (tietojen antaminen ennen sopimuksen tekoa)
3. Finlex — Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku 17 a § (korkokatto)
4. Suomen Pankki — Korot ja valuuttakurssit (euribor, peruskorko, viivästyskorko)
5. Suomen Pankki — Euriborkorot (3 kk, 12 kk, historiallinen data)
6. Euroopan keskuspankki (EKP) — Ohjauskorot (MRO, talletuskorko, maksuvalmiusluoton korko)
7. Finanssivalvonta — Asuntolainan ja kulutusluottojen hyvät käytännöt
8. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) — Kulutusluottojen valvonta
9. Finanssiala ry — Asuntolainojen marginaalit ja viitekoron jakautuminen
10. Microsoft — PMT-funktion dokumentaatio

---

Tämä artikkeli on yleisluontoinen opas korkolaskennasta eikä korvaa henkilökohtaista neuvontaa. Lainan todellinen vuosikorko on ainoa pätevä vertailuluku — varmista että lainanantaja antaa SECCI-lomakkeen ennen lainasopimuksen tekemistä. Korkojen tasot päivittyvät päivittäin (euribor) ja puolivuosittain (Suomen Pankin peruskorko, viivästyskorko). Tarkista ajantasaiset arvot suomenpankki.fi:stä ennen päätöksiä.