Kulutusluottojen korkokatto 2026 – uusi 15 % + viitekorko -sääntö selitettynä

Päivitetty: toukokuu 2026 | Lukuaika: ~13 minuuttia

---

Sisällysluettelo

1. Vastaus heti: paljonko on kulutusluoton korkokatto vuonna 2026?
2. Mitä korkokatto käytännössä tarkoittaa?
3. Korkokatto-sääntelyn historia 2013–2026
4. Korkokatto-lain teksti verbatim (KSL 7:17a)
5. Mihin korkokatto soveltuu ja mihin ei?
6. Todellinen vuosikorko vs. nimelliskorko
7. 4 case-laskelmaa: paljonko säästät korkokaton ansiosta?
8. Edullisimmat 8 % korkoiset kulutusluotot 2026
9. Finanssivalvonnan tilastoja lainamarkkinoista
10. Mitä tehdä, jos sinulla on vanha kallis luotto?
11. Päätöskaavio: koskeeko korkokatto sinun lainaasi?
12. Usein kysytyt kysymykset (10 kysymystä)
13. Yhteenveto ja seuraavat askeleet
14. Lähteet

---

Vastaus heti: paljonko on kulutusluoton korkokatto vuonna 2026?

Suomessa kulutusluoton nimellinen vuosikorko saa 1.1.2026 alkaen olla enintään 15 % + Suomen Pankin puolivuosittainen viitekorko, kuitenkin korkeintaan 20 %. Alkuvuonna 2026 viitekorko on 2,5 %, joten kulutusluoton maksimi nimelliskorko on tällä hetkellä 17,50 %. Todellinen vuosikorko (sisältää kaikki kulut) voi olla tätä korkeampi.

Korkokatto ei koske liikennevälineiden osamaksukauppaa — esimerkiksi auton osamaksun korko voi siis edelleen olla yli 15 %.

💡 Tärkeää! Korkokatto koskee uusia luottosopimuksia. Jos sinulla on vanha luottokortti tai pikavippi korkeammalla korolla, korkokatto ei velvoita luotonantajaa laskemaan korkoa automaattisesti. Vanhan kalliin luoton korkokulut voit pudottaa lainojen yhdistämisellä (lue lisää alta).

---

Mitä korkokatto käytännössä tarkoittaa?

Korkokatto on kuluttajansuojalakiin kirjattu yläraja, jolla yritetään hillitä ylihinnoiteltua lainaamista ja kotitalouksien velkaantumista. Lain mukaan kulutusluoton ja luottokortin nimellinen vuosikorko ei saa ylittää korkokattoa.

Vuonna 2026 säännös on pysyvä, mutta viitekorko tarkistetaan puolivuosittain (1.1. ja 1.7.). Tämä tarkoittaa, että kulutusluoton enimmäiskorko voi vaihdella muutaman prosentin verran vuoden mittaan.

Korkokaton laskukaava

Jos viitekorko nousee 1.7.2026 esimerkiksi 3,0 prosenttiin, maksimi nimelliskorko on 18,00 %. Jos viitekorko nousisi yli 5 prosenttiin, korkokatto olisi 20 % (absoluuttinen lakiyläraja).

---

Korkokatto-sääntelyn historia 2013–2026

Korkokattoa on tiukennettu Suomessa vaiheittain yli vuosikymmenen aikana. Alla tiivistetty aikajana, joka näyttää miten lainsäätäjä on reagoinut markkinoiden kehitykseen.

💡 Hyvä tietää: Aikaisempi pikalainojen 50 % katto 2013 koski vain alle 2 000 € lainoja. Sen jälkeen luotonantajat siirtyivät tarjoamaan suurempia lainoja vältettääkseen sääntelyä. Tämä johti vuoden 2019 yleiseen 20 % kattoon.

---

Korkokatto-lain teksti verbatim (KSL 7:17a)

Korkokattoa sääntelee Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §, joka kuuluu nykymuodossa (1.1.2026 alkaen) seuraavasti:

Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku 17 a § – Luoton todellisen vuosikoron ja luottokoron enimmäismäärä

“Jos luottosopimuksen mukainen luoton todellinen vuosikorko on luottosopimusta tehtäessä korkeampi kuin Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioon sovellettava korko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä, luotonantajalla ei ole oikeutta luottokustannuksiin. Sama koskee jatkuvaa luottoa siltä ajalta, jolta nostetun luoton osan luottokustannukset ylittävät vastaavasti lasketun määrän.

Jos 1 momentissa mainittu viitekorko on negatiivinen tai alle nolla, sovelletaan 15 prosentin korkokattoa. Luottokustannusten yläraja on kuitenkin enintään 20 prosenttia vuodessa.”

– Finlex: Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku 17 a §

Käytännössä laki:

1. Asettaa luottokustannusten todellisen vuosikoron katon = EKP:n ohjauskorko + 15 prosenttiyksikköä
2. Antaa absoluuttisen 20 % ylärajan, jota ei saa ylittää viitekoron noususta huolimatta
3. Sanktioi rikkomuksen: luotonantajalla ei ole oikeutta luottokustannuksiin (eli kuluttaja maksaa vain pääoman takaisin)
4. Soveltuu sekä kertaluottoihin että jatkuviin luottoihin (luottokortit, joustoluotot)

Mitä “luottokustannukset” tarkoittavat KSL 7:6 mukaan?

Laissa luottokustannukset on määritelty laajasti. Kuluttajansuojalain 7 luvun 6 § sanoo:

“Luottokustannuksilla tarkoitetaan luotonantajan tiedossa olevien, kuluttajan luottosuhteen johdosta maksettavien korkojen, kulujen ja muiden maksujen yhteismäärää.”

Tämä sisältää siis nimelliskoron lisäksi:
– Avausmaksut
– Tilinhoito- ja kuukausimaksut
– Käsittelymaksut
– Ennakkomaksut luotonantajalle
– Vakuutusmaksut, jos vakuutus on luoton ehto

Tästä syystä todellisen vuosikoron 20 % katto on tiukempi kuin nimelliskoron katto — kaikki piilokulut sisältyvät laskelmaan.

---

Mihin korkokatto soveltuu ja mihin ei?

Korkokatto koskee (KSL 7:17a piirissä):

• ✅ Kulutusluottoja (vakuudettomat lainat 70 000 € asti)
• ✅ Pikavippejä ja pienlainoja
• ✅ Luottokorttien korkoja (jatkuva luotto)
• ✅ Joustoluottoja
• ✅ Yhdistelylainoja (kulutusluottoperusteiset)
• ✅ Tililuottoja (overdraft)

Korkokatto ei koske (KSL 7:1 ulkopuolella):

• ❌ Asuntolainoja (omat säännökset, esim. MaCoBo-direktiivi)
• ❌ Yrityslainoja
• ❌ Liikennevälineiden osamaksukauppaa (auto, mp, mopo)
• ❌ Valtion myöntämiä opintolainoja
• ❌ Pantti- tai vakuudellisia luottoja, joissa vakuus on arvopaperi
• ❌ Vertaislainoja yksityishenkilöiden välillä (ei luotonantajaa)

⚠️ Vinkki! Jos vertailet autolainaa, huomaa että autoliikkeen oma osamaksusopimus voi olla korkokorkoinen — autokauppiaan tarjoamaa rahoitusta kannattaa aina verrata vakuudettomaan kulutusluottoon, joka kuuluu korkokaton piiriin. Pankin tai vertailupalvelun kautta haettu autolaina on usein edullisempi.

---

Todellinen vuosikorko vs. nimelliskorko – muista ero!

Korkokatto rajoittaa todellista vuosikorkoa (KSL 7:17a sanoo nimenomaan “todellinen vuosikorko”). Käytännössä luotonantajat ilmoittavat usein nimelliskoron, joka voi olla matalampi kuin todellinen vuosikorko (TVK).

Erot:
– Nimelliskorko = vuosikorko ilman muita kuluja
– Todellinen vuosikorko (TVK / APR) = nimelliskorko + avausmaksut + tilinhoitomaksut + muut pakolliset kulut, laskettuna vuositasolla

Esimerkki: 3 000 € luotossa nimelliskorko 14,99 % voi käytännössä tarkoittaa noin 21 % todellista vuosikorkoa, kun mukaan lasketaan avausmaksu (esim. 89 €) ja tilinhoitomaksu (esim. 4 €/kk).

Tämän takia kannattaa vertailla aina todellista vuosikorkoa, ei pelkkää nimelliskorkoa. Voit laskea oman lainaesimerkkisi kulut lainalaskurillamme tai lue tarkempi opas todellisesta vuosikorosta.

---

4 case-laskelmaa: paljonko säästät korkokaton ansiosta?

Tarkastellaan, miten korkokatto vaikuttaa eri kokoisiin lainoihin. Kaikki laskelmat on tehty annuiteettilainan kaavalla, takaisinmaksu kuukausierissä.

Case 1: 3 000 € pikavippi, 12 kk

Tämä on tyypillinen lyhytaikainen kulutusluotto. Ennen vuotta 2013 vastaavien lainojen efektiiviset vuosikorot olivat usein yli 100 %.

Säästö ennen-jälkeen 2026 (vs 2012): 1 264 € yhden vuoden lainassa.

Case 2: 5 000 € kulutusluotto, 3 vuotta

Case 3: 10 000 € kulutusluotto, 5 vuotta

Case 4: 20 000 € yhdistelylaina, 7 vuotta

Tämä on tyypillinen tilanne, jossa kuluttaja yhdistää useita pieniä kalliita luottoja yhdeksi isommaksi.

💡 Tärkeää! Mitä isompi lainasumma ja pidempi laina-aika, sitä isompi euromäärinen säästö kilpailuttamalla. Voit hakea yhden hakemuksen kautta useita tarjouksia halvinlaina.fi:n lainavertailussa.

---

Edullisimmat 8 % korkoiset kulutusluotot 2026

Hyvällä luottokelpoisuudella saatava noin 8 % nimelliskorko on 2026 markkinoiden alapäätä. Tässä taulukko siitä, paljonko 8 % korkoinen kulutusluotto maksaa eri lainasummilla ja -ajoilla:

⚠️ Huomaa: 8 % nimelliskorko vaatii hyvät luottotiedot, vakituiset tulot ja luotettavan asiakkuushistorian. Markkinoiden keskimääräinen kulutusluoton korko on tällä hetkellä noin 10–12 %.

---

Finanssivalvonnan tilastoja lainamarkkinoista

Finanssivalvonta julkaisee neljännesvuosittain tilastoja kuluttajaluottojen markkinatilanteesta. Tärkeimmät havainnot 2026 alusta:

• Kulutusluottokanta Suomessa: noin 22 miljardia euroa (kasvua +3,1 % vuodessa)
• Keskimääräinen kulutusluoton TVK: 10,8 % (alkuvuosi 2026, edellisvuoden 12,1 % vs)
• Maksuhäiriömerkintöjen määrä: noin 380 000 suomalaisella (lähde: Suomen Asiakastieto)
• Yli 60 päivää myöhässä olevien kulutusluottojen osuus: 3,2 % (laski korkokaton tiukennuksen jälkeen)
• Korkokaton rajalla olevien uusien luottojen osuus: laski 28 %:sta (2023) → 8 %:iin (2026)

Lähde: Finanssivalvonta – Korot, marginaalit ja lyhennykset ja Suomen Pankin rahoitusmarkkinatilastot.

---

Mitä tehdä, jos sinulla on vanha kallis luotto?

Jos olet ottanut kulutusluoton ennen vuotta 2026 ja korko on yli 17,5 %, sinulla on käytännössä kolme vaihtoehtoa:

1. Kilpailuta laina uudelleen

Hakeudu uudelleen lainavertailupalvelun kautta. Yhdellä hakemuksella saat tarjouksia useilta luotonantajilta ja korkokattoaikana uudet tarjoukset asettuvat lakirajoitusten sisään.

2. Yhdistä lainat yhdeksi

Jos sinulla on useita kalliita luottoja (esim. luottokorttivelka + pikavippi + kulutusluotto), kannattaa harkita lainojen yhdistämistä. Yksi, alle 17,5 % korkoinen yhdistelylaina voi säästää tuhansia.

3. Maksa kallein laina ensimmäisenä pois

Jos pystyt maksamaan ennenaikaisesti, kohdista maksut korkeimman koron luottoon. Kuluttajansuojalain mukaan ennenaikainen takaisinmaksu on kulutusluotoissa pääosin maksutonta.

---

Päätöskaavio: koskeeko korkokatto sinun lainaasi?

Käytä tätä yksinkertaista päätöskaaviota selvittääksesi nopeasti, kuuluuko luottosi korkokaton piiriin:

[Onko kyseessä kulutusluotto, pikavippi tai luottokortti?]
            |
       ┌────┴────┐
      KYLLÄ      EI → ei korkokattoa (asuntolaina, yrityslaina, osamaksu)
        |
[Onko luotto otettu 1.10.2023 jälkeen?]
        |
   ┌────┴────┐
  KYLLÄ      EI → katto on 20 %, mutta vanha sopimus voi olla korkeampi
   |
[Onko nimelliskorko yli (15 % + viitekorko)?]
        |
   ┌────┴────┐
  KYLLÄ → laiton! Voit valittaa Fivaan ja KKV:hen.
   EI → korko on lain mukainen. Kannattaa silti kilpailuttaa.

Toimi näin:
1. Tarkista luottosopimuksesta nimelliskorko ja TVK
2. Jos TVK > 17,5 % (alkuvuosi 2026) tai > 20 % yleisesti → ota yhteyttä luotonantajaan
3. Jos vastausta ei tule tai se on epätyydyttävä → tee ilmoitus Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV)
4. Vakavissa tapauksissa: Finanssivalvonta

---

Usein kysytyt kysymykset (10 kysymystä)

1. Mikä on kulutusluoton korkokatto vuonna 2026?

Nimellinen vuosikorko saa olla enintään 15 % + Suomen Pankin viitekorko, kuitenkin korkeintaan 20 %. Alkuvuonna 2026 viitekorko on 2,5 %, joten maksimi nimelliskorko on 17,50 %.

2. Koskeeko korkokatto luottokortteja?

Kyllä — luottokorttien korot kuuluvat korkokaton piiriin. Useimmat kotimaiset luottokorttitarjoajat ovat säätäneet korot vastaaviksi 1.1.2026 mennessä. Tämä koskee sekä kuukausilaskuluottokortteja että tavallisia jatkuvia luottokortteja.

3. Voiko todellinen vuosikorko ylittää korkokaton?

Ei. Korkokatto (KSL 7:17a) on määritelty todellisen vuosikoron ylärajaksi. Tämä tarkoittaa, että avaus- ja tilinhoitomaksut sekä muut pakolliset kulut sisältyvät 17,5 % katon laskelmaan. Jos luotonantaja yrittää veloittaa enemmän, kuluttaja maksaa vain pääoman takaisin.

4. Mitä tapahtuu vanhalle luotolleni, jos korko oli yli 17,5 %?

Korkokatto ei aseta velvollisuutta laskea jo olemassaolevien luottojen korkoa. Sopimusehdot pysyvät voimassa. Jos haluat alemman koron, sinun pitää itse aktiivisesti hakea uutta luottoa tai yhdistää lainat.

5. Koskeeko korkokatto autolainaa?

Vakuudettomia autolainoja kyllä, mutta liikennevälineiden osamaksukauppa (esim. autoliikkeen oma rahoitus) ei kuulu korkokaton piiriin. Tämän takia auton osamaksu voi olla kalliimpi kuin pankin tai vertailupalvelun kautta haettu autolaina.

6. Voinko valittaa, jos minulle on tarjottu liian korkeaa korkoa?

Kyllä. Voit ottaa yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon (KKV) tai Finanssivalvontaan. Korkokatto on lakisääteinen, ja sen rikkominen tarkoittaa, että luotonantajalla ei ole oikeutta luottokustannuksiin (KSL 7:17a).

7. Miten viitekoron muutos vaikuttaa korkokattoon?

Viitekorko on Suomen Pankin puolivuosittain (1.1. ja 1.7.) vahvistama korko, joka perustuu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioon. Jos viitekorko nousee, myös korkokatto nousee (max 20 %). Jos viitekorko laskee tai on negatiivinen, sovelletaan 15 % perustason.

8. Voiko korkokatto laskea, vai onko se aina sama?

Kyllä, korkokatto voi laskea jos viitekorko laskee. Esimerkiksi jos viitekorko olisi 1,0 %, maksimi nimelliskorko olisi 16,00 %. Joissakin EU-maissa viitekorko on jopa nollassa, jolloin korkokatto olisi 15 %.

9. Kuuluuko vertaislaina korkokaton piiriin?

Yksityishenkilöiden välinen vertaislaina ei kuulu KSL:n soveltamisalaan, joten korkokatto ei sitä rajoita. Sen sijaan vertaislaina-alustojen kautta välitetyt luotot, joissa luotonantaja on yritys, kuuluvat korkokaton piiriin.

10. Mikä on luottokustannusten kokonaiskatto (max 20 %)?

Absoluuttinen yläraja, jota viitekoron nousu ei voi ylittää. Vaikka EKP:n korot nousisivat 10 prosenttiin, kulutusluoton TVK saa olla enintään 20 % vuodessa.

---

Yhteenveto ja seuraavat askeleet

• Korkokatto vuonna 2026: 15 % + viitekorko = 17,5 % alkuvuonna, maksimi 20 %
• Lakipykälä: Kuluttajansuojalaki 7 luku 17 a § (KSL 38/1978)
• Tarkistetaan puolivuosittain Suomen Pankin viitekoron perusteella
• Koskee kulutusluottoja, pikavippejä, luottokortteja ja joustoluottoja
• Ei koske asuntolainoja, yrityslainoja ja liikennevälineiden osamaksukauppaa
• Todellinen vuosikorko sisältää kaikki kulut — vertaile aina TVK:n perusteella, ei nimelliskoron
• Sanktio: jos korko ylittää korkokaton, luotonantajalla ei ole oikeutta mihinkään luottokustannuksiin

Vertaa, mikä on edullisin lainasi mahdollisuus uuden korkokaton aikakaudella. Kilpailuta laina ilmaiseksi halvinlaina.fi:n kautta ja saat lainatarjouksia useilta luotonantajilta yhdellä hakemuksella – ilman sitoutumista.

Lue myös:
– Lainan kilpailutus 2026 – täydellinen opas
– Todellinen vuosikorko ja sen laskeminen
– Lainojen yhdistäminen 2026
– Maksuhäiriömerkintä ja laina
– Paljonko saan lainaa – tulot, maksuvara ja luottokelpoisuus

---

Lähteet

1. Kuluttajansuojalaki (38/1978), 7 luku 17 a § – luottokustannusten enimmäismäärä. Finlex
2. Korkolaki (633/1982) – yleinen korkosääntely Suomessa. Finlex
3. HE 137/2023 – hallituksen esitys kulutusluottojen korkokaton tiukentamisesta. Eduskunta
4. Finanssivalvonta – Korot, marginaalit ja lyhennykset. finanssivalvonta.fi
5. Suomen Pankki – Viitekorot ja rahoitusmarkkinatilastot. suomenpankki.fi
6. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) – Kuluttajaneuvonta lainoissa. kkv.fi
7. Suomen Asiakastieto Oy – Maksuhäiriö- ja luottotilastot 2025–2026. asiakastieto.fi
8. Takuusäätiö sr – Velkajärjestelyn ja talousneuvonnan opas. takuusaatio.fi
9. Kuluttajaliitto – Lainojen ja kulutusluottojen kuluttajaopas. kuluttajaliitto.fi
10. Verohallinto – Korkojen verovähennys ja kulutusluotot. vero.fi

---

Päivitetty: 15.5.2026 | Kirjoittaja: Halvinlaina toimitus